Pian sataa taas ja on helpompaa hengittää.

Ja skanneri taas söi kuvan värit niin että näytän ihan kalpealta...

Ja ostin muuten uudet kengät, mutta vein vanhat suutarille, niin nyt minulla on yhdet kengät lisää!

Prkl kuvan rakeisuus :(

Vaikka olenkin taivaassa skannerin ansiosta, niin on silti pakko valittaa: Miksi täällä vuodatuksessa kuvien laatu silti muuttu rakeisemmaksi kuin se on koneelle tallennettuna? Miksi? Yritin lisätä kuvan jopa ilman skaalausta, mutta siitä tuli hiuksan iso silloin (lue: about 12cm x 30cm)

So tell me why, why?

Vihdoin ja viimein, yli vuoden kinuamisen jälkeen isi osti skannerin. En ollut edes muistanut kinuta sitä vähään aikaan, kun isä olikin yhtäkkiä omatoimisesti ostanut skannerin. Ja nyt olen taivaassa. Katsokaa nyt kuvien laatua! Olen tähän mennessä aina ottanut kuvat piirustuksista ja muokannut niitä kuvanmuokkausohjelmalla. Mutta nyt ei sitä tarvittu, sillä tuo skannaus vastaa melkein täydellisesti alkuperäistä piirrosta. Nyt tekisi mieli skannata joka ikinen näistä suunnitteeln viidestäkymmenestä merkinnästä. Mutta enpä taida. Laatu on parempaa tästä lähtien!

Ja sori väärä fontti, tälle koneelle tuli joku etten saa vaihdettua fonttia. Vaihdan sen kunhan kone taas tottelee...

Mun kesälomakalenteri on jo melko täynnä, vaikka sinne jääkin mukavasti hieman aukkoja laiskottelulle. Loma alkaa lupaavasti sunnuntaina piknikillä Ainolanpuistossa. Olen hieman miettinyt asiaa, ja kyllä, Ainolanpuisto on se paikka jossa juhlistetaankoulun päättymistä. Eli hyvällä tuurilla saatan tienata hieman rahaa sillä piknikillä, jos vain viitsin hieman pulloja keräillä.

Sen jälkeen minulla onkin autuaan ihana kahden viikon rento kausi. Mutta kesäkuun kaksi viimeistä viikkoa ovatkin yhtä menoa sellaista vaahtosammuttimien kanssa. Menen kahdelle lastenleirille peräkkäis isoseksi. Siitä tulee loistavaa. Heitän elämäni kahdeksi viikoksi puskaan odottamaan ja juoksen hyperaktiivisten duracel-pupujen perässä. Jännää! Heinäkuu onkin sellaista vierailujen kuukautta. Silloin menemme perheiden kanssa niille pakollisille sukulaisvisiiteille (ainakin luulisi niin) Olen myös suunnitellut muutamien kavereiden kanssa kyläilyjä vähän ympäri suomea. Aikataulut vain ovat auki.

Mutta nyt kun peruskoulua on enää viikko jäljellä, niin, VAIKKA lupasin itselleni että heitän kärrynpyörää onnesta todistustenjakopäivänä, pitää kuitenkin varata paketti nenäliinoja matkaan. Ihan vain varmuuden vuoksi. Vaikka niin olenkin kypsä meidän luokkaan (lähinnä niihin poikiin), niin kuitenkin. Siinä luokassa olen opiskellut kolme vuotta elämästä. Ja uskon, ettei enää koskaan tule sellaista tilannetta, että näkisin edes meidänluokan tytöt kaikki yhtä aikaa. Tuskin näen edes ketään, kun niin epäsosiaalinen paska olen ettei kukaan muista soittaa minulle. Tosin Marjo lupasi tulla käymään mökillä. (Joten muista tämä, Marjo! Tiedän että jossain välissä luet tämän! Odotan sun soittoa kesällä!)

Joten... Kesäloma lähestyy. Ei enää meidän koulua, ikinä! Jihaa! Ostin muuten maailman ihanimmat kengät päättäjäisiin. Teemani on punavalkoinen <3

Tämän lähemmäs punaisia barbie-kenkiä en päässyt.

Ja ystävämme You Tube voi antaa ääninäytteen